Ensimmäinen videopeli mitä muistan pelanneeni, on Gameboy’lle Pokémon Yellow. Siitä se alamäki alkoi.
Äiti on ostanut Huutonetistä käytettynä pelei mm. N64’seen, Super Mario 64, Pokémon Stadium, Mario kart 64, Mario party 1 ja Pokémon Snap. Ei olla oltu hirvee varakas perhe, mutta videopelejä oli aika paljon. Pokémon oli kuitenkin minun ja isoveljeni suosikki. Oma suosikkini on aina ollut Pikachu. Vaikka Pokémoneja onkin 1025, se maskotti aina on ollut todella lähellä sydäntä. Pehmolelukin on lapsuudesta vieläkin tallessa. Pokemon yellowia muistan pelanneeni jo ennen, kun olin päiväkodissa. Oli kans Pokémon gold Ranskaksi, Pokemon silver ja crystal (ihan englanniksi). Tosin ne oli mun veljen pelei, ja harvoin ees sain pelaa niitä.

Sänkyni, jossa äitini virkkaama pikachu viltti. ft. pehmoja + lapsuuteni pikachu pehmo.
8-vuotiaana sain oman tietokoneen, johon mun siskon ex-poikaystävä näytti, miten pelataan pokemonia tietokoneella emulaattorina. Samalla sain ekat poltetut anime dvd sarja. (Azumanga daioh), ja vuotta myöhemmin luin ekan mangan, joka oli Tokyo Mew Mew’in 5. osa.
Pokémon silti oli tosi voimakkaana elämässäni. Pokémon Emerald, Diamond, Platinum oli mulla, ja pelasin todella paljon etenkin Pokémon Platinumia. Eräänä päivänä YouTubessa löysin Pokémon Heart Gold soundtrackin, ja peli oli silloin julkaistu vain Japanissa. Se oli eka peli mitä odotin todella innolla tulevan Suomeen. Peli oli todella upean näköinen, musiikki oli aivan upea ja eräänä päivänä oltiin Kuopiossa äidin kanssa ja löydettiin se peli, ja OLI pakko saada. Tähän päivään mennessä vieläkin minun lempi pelini.

Minun fyysiset Switch pelikokoelmani.
Olin 2014 hakenut itteni 10-luokalle Mikaelin kouluun Mikkeliin, ja opettaja kysyi, ”mitä haluat olla isona?” Vastasin suoralla pokkanaamalla, että ”Pokémon kouluttaja.” Se on ollut pienestä ipanasta lähtien unelmani, mutta ei ihan onnistu, kun ei ole Pokémoneja mitä kouluttaa 😀
Minua oli koulukiusattu 4-luokasta ammattikoulusta valmistumiseen asti. En käynyt ulkona usein, koska minä sain kamalat paniikkikohtaukset, jos menin yksin minnekään. Kouluun meneminen oli helvettiä. Ainoa tukeni oli Äiti ja internet. Mutta vuonna 2016 tuli Pokémon go, ja se mullisti minun elämäni täysin.

Meikäläisen Genshin Impact teemainen Ita-bag.
Kävin joka päivä ulkona nappaamassa Pokémoneja, oli sää mikä sää. Olen melkein jäänyt auton alle koska halusin nappaa Dragoniten Kuopion Linja-auto asemalla. Pelasin peliä jatkuvasti. Heti herättyäni nukkumaan mennessä. Pokémon go vei minun ajatukseni muualle ku kiusattiin ammattikoulussa, koulun jälkeen heti pelaamaan tuntemattomien kanssa peliä, jossa napataan taskuhirviöitä. (Tottakai valitsin Pikachun ekaksi pokemoniksi :D) Olen pelissä kävellyt yli 6700km.
Pandemian iskettyä ostin uuden koneen ja Nintendo Switchin. Olin havitellu niitä pelejä mitä en ole voinut ostaa, ku ei ollut itse konsolia/ kunnon konetta. Animal crossing new horizons oli peli, mitä pelasin eniten. Vuosi myöhemmin Isoveljen ja ystäväni houkuteltamana latasin koneeseeni pelin nimeltä Genshin Impact. Myönnän että on tullut useampi satanen ajan myötä heitettyä. Vietin 15- minuuttia valitessa hahmon, jolla pelaa ja otin ”Aether” nimisen hahmon, ja kuten Pikachukin. Aether on mun lempi hahmo. Vaikka on tullut hommattua paljon hahmoja pelissä.
Eka asia mihin kiinnitin huomioo pelissä ei ollut hahmot, vaan itse pelin grafiikat ja maisemat. Tarina on kans todella mielenkiintoinen, ja on tullut itkettyä PALJON. Gacha pelejä mitä oon ennen pelannut, Genshin oli iskenyt pahiten minuun, ja jääny sitä mukaan kiinni. … rahallisesti ja henkisesti.
En ole kovin suuri pelaaja, mutta nautin niistä mitä pelaan.

Taide printtejä mitä olen ostanut taidekujalta Nekoconista, ja Urumista.
Kirjoittanut: Siiri